12. joulukuuta 2012
10. joulukuuta 2012
7. joulukuuta 2012
5. joulukuuta 2012
2. joulukuuta 2012
1. joulukuuta 2012
29. marraskuuta 2012
Hourekuvia
Sinä olit kun ei ollut muita.
Kaikkina niinä vuosina
jotka ovat meidät jo jättäneet
piirtäneet viivoja ihojemme tauluun.
Olit mitä piti,
ja se riitti
vaikkei se ollut tottakaan.
Olet haalistunut tatuointi
muinainen risti
se mistä kaikki alkoi.
Olet minussa
minua
eikä sitä saa irti.
Hourekuvissani
verivalalla
meidät on yhteen poltettu.
Saat anteeksi kaiken sillä mitään et ole rikkonut.
Pitänyt minut ehjänä.
Silloin kun oli pimeintä ja luulin että pimeäksi se jää.
Olet haalistunut tatuointi.
Valhetta ja totta.
Kunnes meitä ei ole.
Kaikkina niinä vuosina
jotka ovat meidät jo jättäneet
piirtäneet viivoja ihojemme tauluun.
Olit mitä piti,
ja se riitti
vaikkei se ollut tottakaan.
Olet haalistunut tatuointi
muinainen risti
se mistä kaikki alkoi.
Olet minussa
minua
eikä sitä saa irti.
Hourekuvissani
verivalalla
meidät on yhteen poltettu.
Saat anteeksi kaiken sillä mitään et ole rikkonut.
Pitänyt minut ehjänä.
Silloin kun oli pimeintä ja luulin että pimeäksi se jää.
Olet haalistunut tatuointi.
Valhetta ja totta.
Kunnes meitä ei ole.
27. marraskuuta 2012
Loppu
Tyhjennän hyllyjä
pakkaan laatikoita
syön pakastinta tyhjäksi
litra vaniljajäätelöä, vuoden vanha lenkkimakkara
ja kai tuo viinikin on juotava ettei sitä tarvitse takaisin kantaa.
Haikeita aikoja.
Lopun ajat.
pakkaan laatikoita
syön pakastinta tyhjäksi
litra vaniljajäätelöä, vuoden vanha lenkkimakkara
ja kai tuo viinikin on juotava ettei sitä tarvitse takaisin kantaa.
Haikeita aikoja.
Lopun ajat.
2. marraskuuta 2012
Nykytaide
Substanttifetisismi,
parafraasi.
Tilallinen inkoherenttius.
Trauman subjekti.
- Epätoivolla masturboimista.
parafraasi.
Tilallinen inkoherenttius.
Trauman subjekti.
- Epätoivolla masturboimista.
3. lokakuuta 2012
2. lokakuuta 2012
Lammet
Ohi sileinä kiiltävien lampien,
keltaisten puiden,
ajat meidät pois sieltä mistä minä olen kotoisin. Katson kuinka maan muodot muuttuvat, kasvavat ja kohoavat, metsät nousevat odottavina vasten harmaata taivasta.
Sitten koittavat pellot, mustiksi möyhittyinä, talvea ne varttuvat.
Lopulta tasoittuu taivaanranta ja laskeutuu lakeus johon oli niin vaikea tottua ennen kuin silmä siihen turtui.
Mutta ei se vieläkään ole minun sieluni maisema.
keltaisten puiden,
ajat meidät pois sieltä mistä minä olen kotoisin. Katson kuinka maan muodot muuttuvat, kasvavat ja kohoavat, metsät nousevat odottavina vasten harmaata taivasta.
Sitten koittavat pellot, mustiksi möyhittyinä, talvea ne varttuvat.
Lopulta tasoittuu taivaanranta ja laskeutuu lakeus johon oli niin vaikea tottua ennen kuin silmä siihen turtui.
Mutta ei se vieläkään ole minun sieluni maisema.
25. syyskuuta 2012
Rakastan II
Näitä hitaita aamuja kun taivas on harmaa ja kadut makaavat hiljaisina allani.
Ja yksinäisyys pauhaa korkeissa seinissä,
mutta sen ääni on se ääni jonka pitääkin kuulua.
Ja istun tämän pöydän ääressä
tai seison parvekkeen ovella.
Imen näitä aamuja itseeni ja juovun niistä sillä tiedän,
että nämä ovat viimeisiä tällaisia aamuja
tässä korkeassa huoneessa.
Ja yksinäisyys pauhaa korkeissa seinissä,
mutta sen ääni on se ääni jonka pitääkin kuulua.
Ja istun tämän pöydän ääressä
tai seison parvekkeen ovella.
Imen näitä aamuja itseeni ja juovun niistä sillä tiedän,
että nämä ovat viimeisiä tällaisia aamuja
tässä korkeassa huoneessa.
22. syyskuuta 2012
20. syyskuuta 2012
Junapäiväkirjat
Tässä minä istun keskellä yötä ja kuuntelen, kuinka yläkerrassa joku putoaa sängystä. Ulkona sataa vettä ja lasin läpi näkyvät valoläiskät muuttavat muotoaan. Mietin taas kerran mitä tässä oikein teen ja miten olen tänne tullut. Kuinka siinä näin kävi, kun piti käydä ihan toisin? Mikä oli se askel joka johti tänne? Mikä oli se hinta, joka tästä elämästä oli maksettava.
19. syyskuuta 2012
Kemijoki
Kun Kemijoki silottaa itsensä kiiltäväksi peiliksi, on niin helppo muistaa miksi ei tahtoisi täältä pois.
7. syyskuuta 2012
1995
Keväällä kun kaikki oli vielä edessä ja toivoit itsellesi sinistä tukkaa, niinkuin Green Dayn laulajalla.
Ja ennen kuin ehdit räpäyttää silmää, onkin jo syyskuu, sinistä enää korkeintaan laulajan housuissa.
Sinä haaveilet pinkistä tukasta, mutta tiedät että aika jo on ajanut sen ohi.
Ja ennen kuin ehdit räpäyttää silmää, onkin jo syyskuu, sinistä enää korkeintaan laulajan housuissa.
Sinä haaveilet pinkistä tukasta, mutta tiedät että aika jo on ajanut sen ohi.
6. syyskuuta 2012
Lainasanoja
"Meidät mutkaan viimeiseen vien."
"Saisin kaikesta kii."
"Kuin hiipuva hanki vain oottelen vaeltajaa."
"Saisin kaikesta kii."
"Kuin hiipuva hanki vain oottelen vaeltajaa."
5. syyskuuta 2012
Pumpulitaivas
Vastapäisessä talossa palaa pyöreä kattolamppu.
Toisen talon seinään heijastuu taivas, jonka värit tuovat mieleen lapsuuden pumpulipallot.
Vesipisarat piirtävät helminauhojaan lasiin ja kuivuvat samantien pois.
Miltä minun ikkunani näyttää ulospäin?
Nämä talot on rakennettu poltetulle maalle.
Toisen talon seinään heijastuu taivas, jonka värit tuovat mieleen lapsuuden pumpulipallot.
Vesipisarat piirtävät helminauhojaan lasiin ja kuivuvat samantien pois.
Miltä minun ikkunani näyttää ulospäin?
Nämä talot on rakennettu poltetulle maalle.
4. syyskuuta 2012
Mielentila
Olen täällä missä taivas on korkeammalla ja maa avarampi.
Sitä tuntee itsensä niin pieneksi, pelkää tuulen vievän mennessään
kun pilvetkin ovat aivan irrallaan.
Odotan sitä aamua jolloin ensipakkanen on kuorruttanut maan ja tehnyt joen peilikseen.
Silloin uskoo, että voisi kävellä sillä sillalla joka siihen piirtyy, livahtaa käänteiseen maailmaan.
Tämä kaupunki ei ole paikka.
Se on mielentila.
Sitä tuntee itsensä niin pieneksi, pelkää tuulen vievän mennessään
kun pilvetkin ovat aivan irrallaan.
Odotan sitä aamua jolloin ensipakkanen on kuorruttanut maan ja tehnyt joen peilikseen.
Silloin uskoo, että voisi kävellä sillä sillalla joka siihen piirtyy, livahtaa käänteiseen maailmaan.
Tämä kaupunki ei ole paikka.
Se on mielentila.
30. elokuuta 2012
29. elokuuta 2012
Varattuja
Näen unta varatuista miehistä.
Iltapäivällä kirjoitan varatuista miehistä kahdeksan sivua mutta huomaan, että se onkin joku aivan muu, joka tahtoo saada tarinansa kerrotuksi.
Iltapäivällä kirjoitan varatuista miehistä kahdeksan sivua mutta huomaan, että se onkin joku aivan muu, joka tahtoo saada tarinansa kerrotuksi.
27. elokuuta 2012
Rakastan
Rakastan sinua enemmän kuin mitään muuta.
Ehkä enemmän kuin on tarpeellista ketään rakastaa.
Siksi on hyvä välillä päästä pois sinun luotasi. Muistaa miltä tuntuu hengittää itse ja itselleen.
Ehkä enemmän kuin on tarpeellista ketään rakastaa.
Siksi on hyvä välillä päästä pois sinun luotasi. Muistaa miltä tuntuu hengittää itse ja itselleen.
26. elokuuta 2012
24. elokuuta 2012
23. elokuuta 2012
Sateita
Tuskin mikään kaupunki on minua kastellut minua niinkuin tämä. On ollut loppukesän lempeitä, suuria pisaroita. Syysmyrskyn väkivaltaisia sivalluksia. Alkutalven murheellisena putoilevaa räntää.
Ne ovat minut kastelleet, mutta tässä kaupungissa jos missä, se ei ole koskaan haitannut.
Ne ovat minut kastelleet, mutta tässä kaupungissa jos missä, se ei ole koskaan haitannut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)